10 muistisääntöä tuoreille keskosvanhemmille

Hyvät vanhemmat,

Onneksi olkoon lapsenne syntymän johdosta! Olette saaneet hienon tehtävän toimia vanhempina keskoslapselle. Tie ei ole aina mutkaton, vaan matkalla voi olla useita tankkaustaukoja, huoltoja tai muita välipysäkkejä.  Olemme koonneet muutamia kohtia, joita keskosvanhemman on hyvä tietää, tai jotka tulette kyllä kohtaamaan. Jokainen tarina on yksilöllinen, mutta seuraavat asiat pätevät lähes jokaisen lapsen kohdalla.

  1. Älä lakkaa toivomasta

On totta, että keskosilla voi olla useita ongelmia heti elämän alkuhetkistä alkaen. Yleisesti tavataan ajatella, että mitä pienemmillä raskausviikoilla lapsi on syntynyt, sitä isommat ovat hänen ongelmansa (vaikka asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksiselitteinen). Joskus voi tuntua siltä, että VTO:n seinät kaatuvat päälle, vauva ottaa hirvittävästi takapakkia, tai tilanne muuttuu muuten.  Toivo, älä lakkaa luottamasta, tue vauvaasti, muista mahdollisuus selviytymisestä.  Hänen elämänsä on jo alkujaan ihme.

       2. Ole itsellesi armollinen

Älä rankaise itseäsi, et voinut tehdä enempää. Sinä äitinä kannoit hänet niin pitkälle kuin oli tarkoitettu, ja sinä isänä olet lapselle merkittävä, vaikka olet ”vain” läsnä. Syyllisyys ja itsensä syyttäminen ovat turhaa. Sinä voit keskittyä nykyhetkeen ja tulevaisuuteen, sillä menneisyys on syystä menneisyyttä. Tärkeintä on antaa itselleen anteeksi ja ottaa tulevaisuus vastaan sellaisena kuin se annetaan.

       3. Pidä huoli myös itsestäsi

Tähän iso huutomerkki! Muista nukkua ja syödä. Muista hengähtää ja järjestää aikaa myös asioille, joista nautit. Hoitajat kannustavat vapaapäiviin ja pidempiin yöuniin. Oma jaksaminen on myös vauvan jaksamista, ja oman jaksamisen ylläpitäminen selvittää myös ajatuksia.

        4. Tulet oppimaan paljon sairaalasanastoa

HMF, BMF, NCPAP, Dextro, Dräger, NML, Aqua, saturaatio, apnea, bili, sakeutus, KVHV, kenguruhoito, käsikapalo, i.v., viikset, sinivalo, perfuusori… Kuulostaa hurjalta määrältä uusia sanoja, mutta kummasti niihin tottuu, ja pian oletkin käytännön hoitosanaston asiantuntija. Ja muista kysyä, jos jotakin asiaa et ymmärrä!

         5. Yksinäisiäkin hetkiä on

Joskus yksinäisyys yllättää. Yleensä se yllättää silloin, kun vauvan vointi on epävakaa, tai huoneeseen tulee aivan hiljaista. Niinä hetkinä voi tuntua, että tilanteessa on aivan yksin. On hyvä muistaa, että hoitajat ymmärtävät tunteitasi, kuten myös lääkärit ja kymmenet muut keskosvanhemmat, jotka ovat sairaalassa pienimpänsä keskoskaapin tai koppasängyn luona. Yksinäisistä hetkistä kannattaa yrittää löytää niiden lohdullisuus;  muutkin ovat kokeneet tämän, joku ymmärtää.

        6. Haali ympärillesi tarvitsemasi apujoukot ja ota apu vastaan

Apujoukkoihin voit mieltää kenet vaan. Perheen, ystävät, sairaalan väen, muut keskosten vanhemmat, psykiatrin, sosiaalityöntekijän. Apujoukkoja kuitenkin kannattaa haalia, koska kaikesta ei tarvitse, tai voikaan, selvitä yksin.

        7. Henkilökunta on puolellasi

Joskus voi tuntua siltä, että kantaasi johonkin asiaan ei oteta kunnolla vastaan. Tai vaihtoehtoisesti, joku hoitaja tai lääkäri voi tuntua kylmältä ja etäiseltä. Kaikki lapsesi hoitoon osallistuvat ovat kuitenkin kanssasi samalla puolella, ja voit kääntyä heidän puoleensa tilanteessa kuin tilanteessa. He kuitenkin viimekädessä tekevät aina lääketieteelliset ratkaisut punniten hyvät sekä huonot puolet, vaikka vanhemman  näkemys olisikin ehkä siitä eroava. Hoitovastuu on heillä.

        8. Etsi tietoa, mutta älä liikaa

Kun googleen kirjoittaa sanan ”keskosuus”, se ehdottaa yleisimmiksi hakuehdoiksi ”keskosuus ja adhd”, ”keskosuus kehitysvamma”, ”keskosuus oppimisvaikeudet”, ”keskosuus riskit” ja ”keskosuus ongelmat”. Sairaala-aikana ei ehkä ole viisasta lukea foorumeilta edellä mainittuja asioita ainakaan liiakseen, koska se voi tehdä omasta olosta vielä kurjemman. Kuten sanottu, kaikkien tarina on erilainen; on onnistumisia, iloa, sekä myös surullisia kohtaloita. On hyvä tiedostaa riskit, mutta suhtautua tulevaisuuteen positiivisesti.

        9. Kaikki tunteet ovat sallittuja

Muista itkeä, muista nauraa, muista iloita ja surra. Saat luvan olla vihainen ja pettynyt. Iloitse kuitenkin jokaisesta edistysaskeleesta, ihan jokaisesta! Vauva tarvitsee ilosi ja sinä tarvitset koko tunteittesi kirjon. Jos tunteet tukahduttaa, ne saattavat aiheuttaa isoja henkisiä ongelmia myöhemmin.

        10. Uskalla olla äiti tai isä

Sinä onnistut. Teet työsi hyvin. Lapsesi rakastaa sinua ja tarvitsee sinua. Yhdessä olette erottamaton tiimi. Älä pelkää rakastaa lastasi tai osoittaa hänelle lämpöä. Tarvitsette toisianne joka solulla, ja te pärjäätte! Lykkyä tykö! <3

48372832_715271118872060_541016478858608640_n.jpg
Veera & Linda